Hyvää kuuluu

Flunssa oli ja meni ja nyt en melkeen malta odottaa keskiviikkoa ja alkavaa Keralan matkaa... Niin kauan olen odottanut reissuun pääsyä! Viikonloppu hurahti lähinnä shoppailun merkeissä, kun yritin löytää itselleni juhlavaatteita. Kaikkea muuta kyllä löyty ja rahat meni, mutta juhlavaatteet meinasi olla tiukassa. Ongelma olikin siinä, että tää intialainen juhlavampi tyyli on niin täynnä kultaa ja kimallusta ja minä olisin halunnut ostaa jotakin, mitä tulisi käytettyä myös Suomessa. Tään meidän hotellin toinen omistaja menee nimittäin naimisiin ensi sunnuntaina ja meidän suomiporukka on kutsuttu mukaan. Keralaan siis matkataan jo hyvissä ajoin ennen häitä, kun omistaja haluaa esitellä meille kotikyläänsä ja suunnitelmissa on jatkaa häitten jälkeen Keralan rannikolle. Ihanaa päästä näkemään vehreitä seutuja, merta ja ennen kaikkea aimo annos intialaista kulttuuria!

Tänään olikin vastassa yllätys, kun aamulla suuntasin kouluun. Näytti niin kumman hiljaiselta ja autiolta kaikkialla ja totesin, että on siis jokin holiday, josta on unohdettu infota meille tietämättömille. Varmaan siitä oltiin kerrottu lauantaina, mutta en itse ollut paikalla kuulemassa... Oma vika siis, tosin muutkaan vaihtarit ei asiasta tiennyt. Täällähän ei vähästä hermostuta, joten suuntasin takaisin asunnolle ja hain kaupasta vähän karkkia kaveriks. Koko viime viikon oli melko kolea ja sateinen ilma (No joo lämpötila oli kyllä jotain 20 koko ajan mut luokkakaverit valitteli kylmyyttä. Sanoin et täähän on ihan normaalia Suomen kesää ja ilmeet oli melko kauhistuneita) Kerkes jo melkeen unohtaa, miten kuuma kaveri tuo aurinko onkaan kun se ei hetkeen ollut paitanut pilvettömältä taivaalta, mutta olipa mukava istuskella parvekkeella ja nauttia hienosta päivästä. Päivän paras hetki oli ehdottomasti kuitenkin se, kun sain maistaa oikeaa RUISLEIPÄÄ! Ja sitä on luvassa tulevillekin päiville :) Yhden vaihtarin vanhemmat tuli käymään lomalla täällä ja ne toi meille tuliaisia! Voi että maistu hyvälle, vaikka tuoja valittelikin, kun parasta ennen päivä oli kerennyt mennä matkustettaessa. Minusta se maistui ihan suoraan uunista tulleelta :) Iltapäivästä lähdin huvikseen käymään uudestaan siellä Lalbagh Botanical gardenissa, kun toisen vapaapäivän yllättämän vaihtarin kanssa tuumattiin, että jotain voisi kyllä tehdä. Puisto onkin niin iso, että näkemistä riitti. Mentiin ihan eri puolelta sisään ku viimeks menin ja näinkin monta ihan uutta paikkaa. Ehkä vaikuttavin näky oli valtava puuvanhus, jonka halasija oli monta metriä ja oksatkin aivan järjettömiä jölliköitä. Tunsi itsensä melko pieneksi sen rinnalla... Harmitti, kun ei saatu selville puun todellista ikää ja nimikylttikin oli pahasti ruosteessa.